Haaviston kiitosbileet 8.2.2012

Vaalit ovat nyt ohitse ja kiitosbileetkin pidettiin eilen Tavastialla. Tavastian lavalle nousi joukko kampanjassa kunnostautuneita ihmisiä alkaen kampanjapäällikkö Riikka Kämpistä aina Pekkaan ja Antonioon saakka.  Puheissa muistettiin kiittää kaikkia kampanjaan osallistuneita ja puheitten jälkeen oli joukko bändejä esiintymässä.

Itse poistuin jo FME&J setin aikana ja jätin riekkumisen itseäni virkeämmille henkilöille. Kun edellisen kerran poistuin Tavastialta, oli kyseessä Haaviston ensimmäisen kierroksen vaalivalvojaiset ja tuossa suorastaan hurmoshenkisessä tilaisuudessa olin tutustunut muihin samanhenkisiin, jotka olivat innokkaita työskentelemään Haaviston kampanjan eteen. Oli siellä seassa jopa henkilö, josta uskon että hän on oleva hyvä ystävä lopun ikääni.

Ensimmäisen kierroksen vahvaa hurmosta ei ollut eilen illalla havaittavissa, mutta kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi on muuttunut kampanjan aikana ja että tämä ei jää tähän.

Haaviston kampanja oli kaikella tapaa poikkeava presidentinvaalikampanja, sillä sitä ei johdettu ylhäältä, vaan kampanjasta tuli suuri kaikkien yksittäisten toimijoiden ja pienryhmien avulla. Yhdistävä tekijä näillä kaikilla oli halu muuttaa Suomea ja maailmaa – tehdä tästä parempi ja tasa-arvoisempi paikka elää. Kun valit ovat nyt ohi, moni puolueisiin sitoutumaton toimija on ollut nyt ihmeissään – onko vaalien jälkeistä elämää?

Puolueissa toimivat ovat tietenkin vetäneet hetken henkeä ja aloittavat jo kunnallisvaaleihin valmistautumisen. Minultakin jo kyseltiin, että olenko kiinnostunut mahdollisesti ehdokkuudesta, mutta toistaiseksi en ota asiaan vielä kantaa. Periaatetasolla ehdokkuus voisi kiinnostaa, mutta asiaan liittyy niin monta särmää, että asiaa on pohdittava perinpohjaisesti.

Mutta entä ne sadat ja tuhannet ihmiset, joilla ei ole aiemmin ollut minkäänlaista kontaktia politiikkan ja kuitenkin tunsivat tarvetta ottaa osaa kampanjatyöhön Haaviston puolesta? Palaavatko he takaisin passiivisen enemmistön pariin? Onneksi ei!

Sosiaalisen median piirissä on jo lähtenyt liikkeelle joukko Haaviston kampanjassa aktiivisesti toimineita tahoja, jotka ovat perustaneet Facebookiin ryhmiä, jotka ovat jatkamassa haavistolaisella tiellä vapaamman, tasa-arvoisemman ja suvaitsevamman Suomen puolesta. Eräs nopeimmin kehittyvistä ryhmistä toimii työnimellä Pekkaforum.org ja sillä käytössään tällähetkellä Facebook-ryhmä ja keskustelualue osoitteessa http://pekkaforum.org. Molemmissa tapahtuu innostunutta ideointia ja keskustelua – ensimmäisiä ryhmätapamisia suunnitellaan ja ensimmäiset yhteiset projektit ovat  jo mietinnössä.

Jos tunnet tarvetta lähteä mukaan kansalaistoimintaan, tule ja osallistu keskusteluun, heitä ideoita ja aktivoidu taas hyvän asian puolesta.

Kirjoituksessaan 23.1.2012 Soini kirjoittaa:

Kerron kumpaa äänestin klo 20.00 vaalipäivänä, jos joku sitä minulta kysyy.

Ja heti seuraavan merkinnän (27.1.2012) otsikkona on

ÄÄNESTIN SAULI NIINISTÖÄ

Minä vaan kysyn, että ostaisitko Timo Soinilta käytetyn auton? En lainkaan ihmettele, että Timo Soini ei salli kommentointia plokissaan.

Haavisto on kuitenkin saavuttanut oman kannattaja joukkonsa, joka on kasvanut melko vauhdikkaasti hitaahkon alun jälkeen ja oma ennusteeni poikkeaa melko radikaalisti tähän mennessä julkistetuista gallup-tuloksista – veikkaan että lopputulos voi olla jopa tiukempi, kuin vuoden 2006 presidentinvaalien tulos. Mihin sitten perustan väitteeni? Perustan ne Googlen julkaisemiin tilastoihin verkossa suoritetuista hauista sekä muihin tilastoihin verkkosivujn käyttöasteista. Kurkataan ensin Googlea:

Googlen hakutilasto tammikuussa 2012

Ylläolevassa kuvassa on seurattu hakutermien “niinistö”, “haavisto” ja “vaalikone” käyttöä lähinnä tammikuussa 2012. Vaalikone on mukana lähinnä referenssisanana, jonka avulla muut hakutermit voidaan suhteuttaa pitkällä aikajaksolla. Tässäkin joulukuun lopun ja lähes koko tammikuun käsittävässä tilastossa “vaalikone” käyttäytyy samalla tavoin kuin se käyttäytyi myös edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2006.

Googlen hakutilasto tammi-helmikuu 2006

Vuonna 2006 täysin altavastaajan asemassa toiselle kierrokselle lähtenyt Sauli Niinistö onnistui tekemään vaalitaistosta sangen tiukan kamppailun. Tarja Halonen oli tuolloin huomattavasti lähempänä kamppailun voittamista jo ensimmäisellä kierroksella, kuin Sauli Niinistö vuonna 2012. Niinistö voitti tuolloin hakutilastot niukasti Halosta vastaan ja se ei silloin riittänyt voittoon varsinaisessa äänestyksessä – ainoastaan tiukkaan kisaan.

Nyt vuoden 2012 vaaleissa mittareita on käytössä huomattavasti enemmän kuin vuonna 2006. Kuten ylimmästä kuvaajasta huomataan, Pekka Haavistoon kohdistuneet haut ylittivät jo vaalipäivänä hakutermiin “vaalikone” kohdistuneet haut. Yhtenä selityksenä on varmasti monille yllätyksenä tullut Haaviston selviytyminen toiselle kierrokselle. Tästä puhuu myös Facebook-tykkäysten määrässä tapahtunut jyrkkä kasvu heti vaalipäivää seuraavina päivinä.

Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston Facebook-tykkääjien määrän kehitys

Kun Pekka Haaviston menestystä tarkkailee verkossa pitemmällä aikavälillä, voidaan pistää merkille, että häneen kohdistuu enemmän kiinnostusta kuin Timo Soiniin kohdistui ennen 2011 eduskuntavaaleja. Pekka Haavistoon selvästi kohdistuu suuri toivo muutoksesta ja uudesta poliittisesta ajattelusta. Haaviston kampanjaan on osallistunut suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole taustallaan lainkaan polittista toimintaa.

Toki nettitilastoja luettaessa on otettava huomioon, että Niinistöllä on varmasti tukijoissaan enemmän seniorikansalaisia, joiden kannatus ei näy verkossa ja siksi pelkästään verkosta saataviin tietoihin tuijottaminen vääristää kuvaa.

Voidaanko Niinistöä pitää varmana voittajana?

Lyhyesti: ei voida. Vaikka Niinistö on lähtenyt koko vaalitaistoon selvänä ennakkosuosikkina, suli hänen kannatuksensa ennen ensimmäistä kierrosta yli 60 prosentista alle 40 prosentin – yli kolmasosa ennakkoon Niinistöä kannattaneista päätti äänestää toista ehdokasta. Niinistön voitto ensimmäisellä kierroksella oli selvästi pienempi kuin Halosen voitto vuonna 2006. Myös tuolloin ensimmäiset kyselyt ensimmäisen kierroksen jälkeen antoivat 65% – 35% kannatuslukemat ennakkosuosikin hyväksi, mutta varsinaiset äänet menivät huomattavasti tasaisemmin.

Tasainen tulee vaalitaistelusta myös tällä kerralla. Vaikka Niinistöllä on ennakkosuosikin viitta ja hyvin rasvattu kampanjakoneisto,  on Haavistolla taustallaan jotain, mitä Niinistö ei saa rahalla hankittua: kansanliikkeen tuki. Siinä missä Niinistöllä on taustallaan joukko ammattilaisia, on Haaviston taustalla lukuisia itsenäisesti toimivia ryhmiä tekemässä pieniä tempauksia ympäri maan, kaduilla, kodeissa, netissä ja yhdessä kerätyillä varoilla viemässä kampanjointia myös perinteisiin medioihin. Siinä missä n. 60 yksityishenkilöä on tukenut niinistön kampanjaa lahjoittamalla n. 50% koko Niinistön kampanjan budjetista, on Haaviston lahjoittajat keränneet pienistä lahjoituksista merkittävän summan.

Haaviston vaalikampanjalle tehdyt lahjoitukset 27.1.2012 mennessä.

Niinistön tukijoista on 39 yksityishenkilöä lahjoittanut vastikkeetonta tukea 10 000 euroa ja kuusitoista 5000 euroa. Haaviston tukijoista vain yksi on lahjoittanut 5000 euroa, loput lahjoitukset ovat olleet selkeästi pienempiä. Yksittäisiä lahjoittajia Haavistolla on yli kaksinkertainen määrä – tällä hetkellä Niinistö 3004 – Haavisto 7300. Tämän lisäksi Haaviston taustalla on lukuisia pienempiä toimintaryhmiä, jotka keräävät keskuudestaan summia yksittäisiin mainostempauksiin ja katutapahtumiin – esim. jakavat hernekeittoa kaduilla. Näiden ryhmien keräämät varat eivät näy Haaviston virallisessa kampanjabudjetissa.

Kun mukaan otetaan vielä lukuisten taiteilijoiden järjestämät tukitapahtumat konserttien ja vastaavien muodossa, voidaan sanoa, että näissä vaaleissa on yhtenä merkittävänä tekijänä osapuoli, jota monet perinteiset poliitikot eivät ole ottaneet huomioon: kansa. Haavisto on tavoittanut kansan tuen ja sitä vastaan Niinistön on vaikea taistella.

“Lahjoituksia on tullut tähän mennessä yhteensä 3004 kappaletta, esimerkiksi tekstiviestilahjoituksia 1 100 kappaletta. Yleisin lahjoitussumma on ollut viisi euroa.”

Avataanpa tätä lahjoituskuviota hieman. Vaalirahoitus ilmoituksessaan Niinistö kertoo että yksityishenkilöiltä hän on saanut lahjoituksia kampanjaansa 631 416,00 euroa. Oletetaan että tekstiviestilahjoituksista (1100 kpl) on 600 kpl näitä yleisimpiä 5 euron lahjoituksia ja loput 500 kpl ohjeiden mukaisia 20 euron lahjoituksia. Jos yksityishenkilöiltä saatujen lahjoitusten summasta poistetaan tekstiviestillä annettujen 1100 lahjoituksen summa (600 x 5 euroa + 500 x 20 euroa = 13000 euroa), jää jäljelle 618 416 euroa, joka jaettuna tasan jäljelle jäävien (3004 lahjoittajaa – 1100 tekstiviestilahjoitusta) 1904 lahjoitusta, on keskimääräinen yksityishenkilöltä tullut lahjoitus ollut suuruudeltaan 325,48 euroa. Eli ei lähelläkään tuota viittä euroa.

Niinistöä tukevista yksityishenkilöistä 39 on antanut kampanjaan 10 000 euroa ja 16 lahjoittajaa 5 000 euroa – yksin heidän lahjoituksensa tekevät jo 470 000 euroa. Kaikkiaan 1500 euroa ja suuremman summan lahjoittaneet yhksityishenkilöt ovat antaneet Niinistön kampanjaan 493 100 euroa, lähes puolet koko vaalibudjetista – ei varmaan liene yhtään epäselvää että kenen suuntaan Niinistö kiitollisuudella kumartaa.

Silmänkääntötemppu

Mikä oli sitten Niinistön tarkoitus tällä Twitter-viestillä? Itse tulkitsen sen siten, että hän halusi kääntää huomion pois näistä suurien summien lahjoittajista ja esiintyä nimenomaan “pienen ihmisen asialla”. Aivan kuten taikurit kiinnittävät katsojien huomion johonkin toissijaiseen tehdessään toisella kädellä varsinaista temppuaan.

Kun Niinistölle vaalirahaa lahjoittaneista vähennetään edellä mainitut tekstiviesti ja suurlahjoittajat, päästään keskimääräisessä lahjoituksessa aika lähelle samanlaisia lukemia kuin Haaviston kampanjassa, keskimääräinen lahjoitus on tässä esitettyjen lahjoitusten jälkeen n. 70 euroa, eli Niinistöä on tukemassa aivan samanlaisia tavallisia suomalaisia, kuin on Haavistonkin tukijoissa.

Tuon Twitter-viestin ja siinä linkitetyn uutisen olisin kyllä muotoillut toisin – ilman yritystä harhauttaa lukijan huomiota pois varakkaammista tukijoista.

Miten ovatkaan keksineet toimittajat käyttää Googlen hakutilastoja?

http://www.iltasanomat.fi/presidentinvaalit/is-selvitti-tama-todistaa-haaviston-hakkarais-tempun-vaikutuksen/art-1288443495638.html

Googlen hakuhistoria tammikuussa 17. päivään saakka.

Samaa mieltä on nähtävästi ollut myös suuri osa kansasta. Haavistolla on ollut runsaasti nostetta ja nousujohteisuus tuntuu vain jatkuvan aina kun siihen pienikin mahdollisuus on olemassa. Ylläolevassa kuvassa on kuvaaja Googlen hakuhistoriasta tammikuun 2012 aikana. Haaviston nousu haastajaksi näkyy aivan selvästi, samanlaista nousua oli edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2006 – silloin nousija oli Sauli Niinistö, joka lähti haastamaan ennakkosuosikkina ja istuvana presidentiinä olevaa Tarja Halosta. Silloin Tarja Halonen hävisi ensimmäisen kierroksen aikana Niinistölle Googlen tilastoissa, mutta istuvan presidentin syrjäyttäminen olisi vaatinut melkoista suoritusta Niinistöltä.

Nyt tilanne on toinen: istuva presidentti ei ole mukana kisassa ja ennakkosuosikkina olevan Niinistön suosio sulaa kuin lumiukko kevätauringossa. Viimeiset gallupit lupasivat Niinistölle vain 39 % äänisaalista (tai 47 %, riippuen hieman laskentatavasta), kun Halosella oli vuonna 2006 yli 50 % gallup-lukemat vaaleja edeltävällä viikolla ja siitä huolimatta etumatka suli aina 46 prosenttiin, jonka vuoksi jouduttiin toiselle kierrokselle.

Toinen kierros on näisä vaaleissa vielä edessä, sillä Niinistö ei kykene keräämään itselleen yli 50 % äänisaalista. Veikkaan että toisella kierroksella ovat Niinistö noin 40 % äänisaalilla ja Pekka Haavisto noin 25 % saaliilla. Toisesta kierroksesta tulee vielä tiukka, sillä Haaviston suosio tulee vielä nousemaan dramaattisella tavalla. Ja en pidä lainkaan mahdottomana ajatusta, että Haavisto todella on Suomen 12. presidentti, sillä Niinistön kampanjakoneisto ei ole valmistautunut kunnolla toiseen kierrokseen, kun puolestaan Haaviston kannattajat ovat lietsoneet itsensä vauhtiin ja se vauhti tulee kiihtymään entisestään.

Nyt jään vain odottamaan eilisen MTV3:n vaalitentin vaikutusta Googlen hakutilastoihin. Oletan, että tulossa on eduskuntavaaleja edeltänyt jytkymäinen nousu, joka tule jättämään muut ehdokkaat kauas Haaviston taakse.

Nämä presidentinvaalit ovat ensimmäiset kunnolliset internetin ja sosiaalisen median vaalit ja voittajia ovat ne jotka osaavat huolehtia oikeista asioista sosiaalisen median piirissä ja netissä yleensä. Ei riitä että ehdokkaalla on kotisivut ja oma Facebook-sivu – näitä täytyy myös hyödyntää oikealla tavalla. Selvää jo on, että kaksi ehdokkaista on ottanut sosiaalisen median haltuunsa, halliten vaalikampanjan tätä osaa suvereenisti. He ovat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto. Haavisto oli lähellä saada sosiaalisen median herruuden, mutta Niinistö joukkoineen havahtui viime hetkellä kasvattamaan omaa kannatusjoukkoaan Facebookissa. Kuusi muuta ehdokasta on menettänyt pelin sosiaalisen median suhteen jo aikaa sitten.

Kuinka paljon sosiaalinen media sitten tulee vaikuttamaan vaalitulokseen, se tullaan näkemään sunnuntai-iltana. Varmaa on että joukossa on ehdokkaita, joiden kannattajat ovat opetelleet lukemaan ja kirjoittamaan öljylampun valossa, heille sosiaalinen media ja netti ovat lähinnä hassuja termejä maakunnan ykköslehden artikkeleissa.

Koska SoMen tilanne on jo nyt näinkin selvä, siitä on turha kaivella mitään sen enempää, joten kiinnitetään huomio ihmisten käyttäytymiseen netissä muuten. Alla olevassa kaaviossa on hakutilastoja käyrän muodossa viimeisen 12 kk:n ajalta. Referenssisanaksi on otettu mukaan “vaalikone” joka oli eduskuntavaalien aikana selvä ykkönen politiikan saralla. Kun katsoo Googlen tilastoja vuodesta 2004 alkaen, voidaan nähdä että vaalikone on terminä saavuttanut huippunsa juuri vaaliviikolla, mutta edellisissä presidentinvaaleissa huippu saavutettiin vasta toisella kierroksella.

Erilaisten kyselyiden tuottama tieto on vain valitettavan vanhaa ja siksi pidän huomattavasti luotettavampana hakutilastojen dataa, jo pelkästään tiedon tuoreuden ansiosta. Saattaa olla, että Väyrysen kannattajat eivät näy täysin tilastoissa, mutta eduskuntavaaleista voitiin jo nähdä, että Soinin kannattajat käyttävät jo nettiä ja verrattaessa Soiniin kohdistuvia hakuja eduskuntavaalien alla sekä nyt, voidaan päätellä että Soini ei todellakaan ole menossa toiselle kierokselle.

Mutta monelle saattaa olla suuri yllätys, että hakutilastoja johtaa selvästi Haavisto. Tilanteet voivat toki kääntyä päälaelleen parissa päivässä, mutta ehdottoman vahvasti Haavisto on pitänyt pintansa.

Pekka Haavistolla on ihan oikesti nostetta ja ihmiset ovat todella kiinnostuneita hänestä. Näihin asioihin ei pysty muutama kymmenentuhatta Facebook-tykkääminen vaikuttamaan, sillä tämä on raakaa dataa maailman käytetyimmästä hakukoneesta, jossa suomalaiset tekevät viisi miljoonaa hakua päivässä.

On todennäköisesti oikeutettua väittää, että Pekka Haavisto on kaikista ehdokkaista kovimmassa nosteessa tällä hetkellä.

Parasta aktiivisuutta ja Haaviston kampanjan auttamista, on kertoa omalle vaikutuspiirilleen Haavistosta potentiaalisena vaihtoehtona presidentinvaaleissa. Parhaiten siinä onnistutaan silloin, kun omaa mielipidettä ei tyrkytetä, vaan Pekasta kerrotaan luonnollisen kommunikation osana muun keskustelun lomassa. Face to face-vaikuttaminen on tehokasta, mutta yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, sillä meistä aika harva voi järjestää massatapahtumaa, jossa voimme levittää omaa ilosanomaamme.

Kuten eilisestä merkinnästä kävi ilmi, olen työskennellyt verkkoviestinnän parissa. Syy miksi aikoinaan ihastuin Internetiin, oli oivallus että lujalla työllä ja hyvällä viestillä voin vaikuttaa yhtä tehokkaasti kuin MTV3 tai Helsingin Sanomat. Netissä en ole riippuvainen television lähetysantenneista ja tv-vastaanottimista tai painokoneista ja jakeluorganisaatiosta. Netissä jokainen verkkopalvelin on demokraattisessa asemassa ja valmiina työntämään viestiä ulos niille, jotka haluavat sitä vastaanottaa. Netissä ei tarvita omia ilmastoituja palvelinsaleja – sellaisesta voi vuokrata itselleen oman pienen nurkan edulliseen hintaan. Sellaisessa tämäkin sivu sijaitsee.

Meistä monet pitävät yllä omaa blogia. Parasta mitä blogia ylläpitävä voi nyt tehdä, on blogimerkintä kertoo Pekka Haavistosta ja linkittää Haavisto2012 sivulle sekä Pekka Haaviston henkilökohtaiseen blogiin. (Ja huomatkaa tapa, jolla edellä olevat linkit on tehty: toinen viittaa haaviston kampanjan nimeen ja toinen Pekan koko nimeen.) Blogimerkinnällä saavutetaan kaksi asiaa:

1. Kerrotaan Pekka Haaviston sopivuudesta Suomen presidentiksi ja että häntä kannattaa todella äänestää. Viesti leviää blogin vakiolukijoille – blogitekstejäsi todennäköisesti lukee joku, usko pois.
2. Luodaan Haavisto2012-kampanjalle lisää verkkonäkyvyyttä, sillä hakukoneiden eräs merkittävimmistä kriteereistä hakutulosten järjestelyyn on sivuille kohdistuvien linkkien määrä.

Jos Haavisto2012-kampanjan Facebook-sivujen yli 20 000 tykkääjästä 10% pitää blogia ja kirjoittaa Haavistosta merkinnän ja linkittää sen Haaviston kampanjasivuille ja Pekan blogiin, saavutetaan yhtäkkiä 2000 uutta linkkiä, joka Suomen nettiympäristössä on aivan hirvittävä määrä.

Jos omaa blogia ei ole, eikä sellaista aio ylläpitää, ei nettivaikuttaminen ole silti poissuljettu keino. Aina voidaan vierailla keskustelualueilla, ja muiden ihmisten blogeissa, kommentoida ja linkittää sieltä Haaviston kampanjasivuille. Ja please – tehdään se tyylikkäästi, maltillisesti ja häiriköimättä.

Näillä keinoilla voit itsekin vaikuttaa verkossa. Käyttäkää mahdollisuuksianne hyväksi ja tehdään yhdessä Pekka Haavistosta Suomen presidentti.